Palvelutaloon siirtymisen kustannukset: mitä kuluja kannattaa ennakoida
Palvelutaloon muuttamisen kokonaiskustannus muodostuu yleensä useasta erästä, kuten vuokrasta, hoivamaksuista, aterioista ja mahdollisista lisäpalveluista. Hintaan vaikuttavat asumismuoto, tarvittavan avun määrä ja palveluntuottajan hinnasto. Kun kulurakenne on selvillä etukäteen, kuukausibudjetin suunnittelu helpottuu ja muuttoon liittyviä yllätyksiä on vähemmän.
Kun uusi asumismuoto tulee ajankohtaiseksi, kokonaiskuvan hahmottaminen on usein tärkeämpää kuin yksittäisen hinnan tuijottaminen. Palvelutalossa maksettavat kulut voivat koostua asumisesta, hoidosta, ruokailusta, lääkityksen tukipalveluista, siivouksesta, pyykkihuollosta ja erilaisista turvallisuutta lisäävistä ratkaisuista. Suomessa hinnoitteluun vaikuttavat myös paikkakunta, palveluntuottaja, asunnon koko sekä se, onko kyse kevyemmästä palveluasumisesta vai ympärivuorokautisesta hoidosta. Siksi muuttoa suunnittelevan kannattaa tarkistaa, mitä kuukausimaksu todella sisältää ja mitkä kulut tulevat sen päälle.
Vuokra, hoivamaksu ja ateriat
Useimmissa tapauksissa suurimmat menoerät ovat vuokra, hoivamaksu ja ateriat. Vuokra riippuu asunnon koosta, sijainnista ja siitä, sisältyykö hintaan esimerkiksi sähköä, vettä tai yhteisten tilojen käyttöä. Hoivamaksu puolestaan liittyy avun ja valvonnan määrään, ja sen rakenne voi vaihdella sen mukaan, onko palvelu julkisesti järjestetty vai yksityiseltä toimijalta hankittu. Ateriat laskutetaan usein erillisenä pakettina, jolloin aamupala, lounas, päivällinen ja välipalat voivat muodostaa merkittävän kuukausierän.
Lisäpalvelut ja niiden vaikutus kokonaiskuluihin
Moni yllättyy siitä, kuinka paljon lisäpalvelut voivat vaikuttaa kuukausibudjettiin. Siivous, vaatehuolto, saattajapalvelut, asiointiapu, turvapuhelin, parturi- tai jalkahoitokäynnit sekä lääkkeiden annosjakelu eivät aina sisälly perusmaksuun. Myös henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, lääkkeet, yksityiset terveyspalvelut ja kuljetukset jäävät tavallisesti asukkaan maksettaviksi. Pieniltä näyttävät erät voivat yhdessä nostaa kokonaiskuluja huomattavasti, joten palvelusopimuksesta kannattaa tarkistaa sekä pakolliset että valinnaiset maksut.
Palvelutarpeen merkitys hinnoittelussa
Hinnoittelussa ratkaisevaa on usein palvelutarpeen taso. Jos arjessa tarvitaan vain kevyttä tukea, kuten muistutuksia, ateriapalvelua tai satunnaista apua peseytymisessä, kustannukset voivat pysyä selvästi matalampina kuin tilanteessa, jossa tarvitaan ympärivuorokautista valvontaa ja säännöllistä hoitoa. Myös muistisairaudet, liikkumisen apuvälineet, lääkehoidon seuranta ja kahden auttajan tarve tietyissä toiminnoissa voivat vaikuttaa hintaan. Tämän vuoksi kahden samankaltaiselta näyttävän palvelutalon kuukausikustannukset eivät välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia.
Käytännön tasolla kokonaiskulut voivat Suomessa nousta melko laajalle vaihteluvälille. Suuntaa-antavasti vuokra voi olla noin 600–1 600 euroa kuukaudessa, ateriapaketit noin 300–700 euroa ja hoivaan liittyvät maksut palvelutarpeesta riippuen huomattavasti tätä enemmän. Kun mukaan lasketaan lisäpalvelut sekä henkilökohtaiset menot, kuukausitasoinen kokonaisuus voi asettua karkeasti noin 1 500–4 500 euron välille tai joissakin tilanteissa sen yläpuolelle. Arviot ovat aina tapauskohtaisia, ja lopullinen hinta määräytyy sopimuksen, palvelupäätöksen ja yksikön käytäntöjen mukaan.
Tukimuodot ja budjetin suunnittelu
Talouden suunnittelussa kannattaa selvittää varhain, mitä tukimuotoja on mahdollista saada. Suomessa asumiseen ja hoivaan liittyvää kokonaisuutta voivat keventää esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuki, hoitotuki sekä hyvinvointialueen asiakasmaksuihin liittyvät käytännöt. Omavastuun suuruus riippuu kuitenkin tuloista, varallisuudesta, palvelun järjestämistavasta ja siitä, mitä kustannuksia katsotaan korvattaviksi. Budjettia laatiessa on hyödyllistä jakaa menot kolmeen ryhmään: kiinteät kuukausikulut, vaihtelevat palvelukulut ja henkilökohtaiset menot. Tällöin näkee paremmin, missä kohdissa kustannuksiin voi tulla muutoksia.
| Tuote/palvelu | Palveluntuottaja | Kustannusarvio |
|---|---|---|
| Palveluasuminen tai hoivakoti | Attendo | Kokonaiskulut ovat usein noin 2 500–5 000 €/kk yksiköstä, vuokrasta ja hoivan määrästä riippuen |
| Palveluasuminen tai hoivakoti | Esperi Care | Kokonaiskulut ovat usein noin 2 500–5 000 €/kk palvelusisällön ja paikkakunnan mukaan |
| Seniori- ja palveluasuminen | Norlandia Care | Kokonaiskulut voivat asettua noin 2 000–4 500 €/kk, jos vuokra ja palvelut laskutetaan erikseen |
| Asumispalvelut | Mehiläinen | Kokonaiskulut ovat usein noin 2 000–4 500 €/kk palvelutarpeen ja yksikön hinnaston mukaan |
Tässä artikkelissa mainitut hinnat, taksat tai kustannusarviot perustuvat uusimpaan saatavilla olevaan tietoon, mutta ne voivat muuttua ajan myötä. Ennen taloudellisia päätöksiä kannattaa tehdä myös omaa riippumatonta selvitystä.
Selkein tapa varautua palvelutaloon siirtymisen kustannuksiin on tarkastella kokonaisuutta yhden kuukausisummaa laajemmin. Vuokra, hoivamaksu ja ateriat muodostavat perustan, mutta lisäpalvelut, henkilökohtaiset menot ja palvelutarpeen muutokset ratkaisevat lopullisen kulutason. Kun tukimuodot, sopimuksen sisältö ja toistuvat lisäkulut arvioidaan etukäteen, muuttoon liittyvä taloudellinen epävarmuus vähenee ja kokonaisuus on helpompi hahmottaa realistisesti.
